Heräät lauantai aamuna vapaaehtoisesti kellon soittoon kukonlaulun aikaan. Herätät myös lapsen ennen aikojaan. Pakkaat autoon lapsen, koirat ja tavarat ja suuntaat auton nokan täysin vastakkaiseen suuntaan koepaikasta ja viet lapsen hoitoon. Ajat 1,5 h koepaikalle tihkusateessa. Ajat harhaan, koska navi ei tunne paikkaa ja järjestäjä ei ole laittanut opasteen opastetta (onneksi en ollut ainoa seikkailija..). Koepaikalla toteat kentän olevat todella pieni ja siihen mahtuu hiekkaa, nurmea ja n 20 senttiä korkeaa apilapeltoa (nämä kaikki siis pienessä EVL-kehässä). Lisäksi ruutumerkit ovat keskikokoisia mutta luoksetulo merkit oransseja isoja tötteröitä, jotka oikein paistavat hiekkaosuudelta. Tällähän saa itsensä jo masennettua..
Koe alkaa.. Olet ensimmäisessä paikalla olo ryhmässä reunimmaisena koirakkona. Tähän saakka kaikki on hyvin.. Liikkeenohjaaja käskyttää väärin (käsky-jätä koira istumisliikkeessä), mutta kaikki osaavat toimia oikein? Kävelet n 10 m koirasta kun tuomari alkaa huutamaan, käännyt ja näet että Nipsu on viereisen koiran luona häntä vimmatusti heiluen vartalo kuin patsas, vieras koira seisoo myös ja heiluttaa häntää (leikattu narttu). Tiedät ettei tästä hyvä heilu.. Yrität saada koirasi suullisilla käskyillä hallintaan, koska jos terrieriin koskee tuossa tilanteessa niin lopputulos on varma -> hyökkäys. Nipsu ei kuuntele, kikkailee vaan. Mietin kuumeisesti keinoja mitä tehdä, kunnes liikkeenohjaaja tiuskaisee, että ota nyt se koiras kiinni. Pakon sanelemana kävelen Nipsun luo ja samassa kun otan siitä kiinni, niin NAPS. Hampaat on kiinni vieraan koiran niskanahassa ja vieras koira kiinni Nipsun kaulassa. Vieras koira irrottaa mun huudosta, mutta Nipsu ei, ennen kuin saan parrasta revittyä koiran irti. Tilanne jää päälle ja siitä keskustellaan hieman vielä, eihän terrieri nyt sitä sulata että häneen käydään käsiksi kesken otollisen tilanteen. Tuomari viittoo, että ULOS ja muille, että otetaan uusiksi hetken kuluttua. Raahaan koirani ulos kehästä. Se oli siinä! 10 sekunnin takia istuin autossa 4 h, heräsin kuuden jälkeen vapaapäivänä ja tuloksena temppu, mitä Terrieri ei ole KOSKAAN liki kahdeksan vuotisen elämänsä aikana tehnyt. Jotain, mitä et osannut mitenkään odottaa! Kilpailukirjassa lukee HYL, puri toista koiraa..
Juttelen tuomarin kanssa.. Nipsu oli kuulemma lähtenyt heti mun perään ja meni katsomaan toista koiraa. Mitään tuskin olisi tapahtunut, jos minun ei olisi tarvinnut koskea koiraan. Onneksi viereinen koira ei ollut hommasta moksiskaan vaan suoritti paikallaolot kympin arvoisesti. Eräs koirakaverini sanoi tässä joku aika sitten, että terrierin kanssa on niin kiva harrastaa, kun ei koskaan voi tietää mitä se keksii.. Huoh, samaa mieltä!
Koirat autoon ja nokka kohti kotia. Tuskin sitä lauantai päivää olisi paremminkaan voinut viettää?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti