maanantai 23. marraskuuta 2015

Agilityliiton illallisella

Agilityliitto muisti vuoden aikana menestyneitä agilityurheilijoita tarjoamalla illallisen Varalan urheiluopistolla lauantai iltana. Kim oli päättänyt osallistua tilaisuuteen kisaamisen sijaan. Liitolla oli kokous ennen tilaisuutta ja illallisella olikin keskustelua tulevista karsintasäännöistä ja EO-karsinnoista. Mielenkiintoista, jos EO-karsinta menee kisoiksi! Hyvä puoli siinä on, että jos karsinnat toteutetaan alkuvuodesta, niin koirakon taso on lähempänä oikeaa, kuin silloin kun kisat on esim edellisenä vuonna. Toisaalta taas tuo tarkoittaa sitä, että kilpailijamäärät ovat tuollaisissa kisoissa huimat ja päivät venyvät pitkiksi. Muut kilpailut menettävät merkitystä ja tämä voi taas näkyä muiden kilpailujen osallistujamäärissä. Nooh, katsotaan mitä tuleman pitää! Kim ei ole koskaan edes hakenut EO-joukkueeseen aiemmin, katsotaan mikä tilanne on ensi vuonna?

Kurkinen palautui tilaisuudesta kuitenkin hyvillä mielin, vatsa täynnä ja puska kourassa..


Uusi tulokas

Hei kaikille, minä olen Leia. Sattumien summana muutin Pöllölaaksoon ja samalla astuin Yodan jättämiin suuriin saappaisiin. Aika näyttää täytänkö saappaat vai saanko kokonaan uudet, tyttömallin saapikkaat ;) 
 Olen kuulemma erittäin reipas ja sosiaalinen pusukone. Tosin aikana kuluksi söin jo keittiön seinästä palasen.. Muiden koirien kanssa tulen juttuun ihan kivasti. Räyhän tukassa on kiva roikkua, Nipsu takaa poliisina minun turvallisuuden, Hilu toimii toisena varaäitinä ja mustat pojat.. Nooh, ne ei vielä oikein arvosta seuraani, mutta hyväksyvät kuitenkin.



torstai 19. marraskuuta 2015

Fasciamanipulaatio – kuulostaa kivuliaalta



Fasciamanipulaatio – kuulostaa kivuliaalta

Olen käynyt kuluvan vuoden 2015 aikana sekä itse, että koirani Zorro Jerry Ketolan (www.koiraosteopaatti.fi) hoidettavana säännöllisesti. Jerry onkin osaltaan ollut mahdollistamassa meidän melko onnistunutta agilityvuotta.

Agilityn MM-karsintojen jälkeen yhden osteopatiakäynnin aikana Jerry kysyi haluaisinko ryhtyä hänelle harjoituspotilaaksi fasciamanipulaatioon (www.fasciamanipulaatioa.fi), hän kun oli aloittanut sen opiskelun ja tarvitsisi siihen potilaita (koekaniineja ;) ). Tottahan toki sitä suostuin ja heti sovittiinkin kolmen-neljän hoitokerran sarjasta peräkkäisinä viikkoina.

Hoidot tosiaan tehtiin peräkkäisinä viikkoina elokuussa. Yhden hoitokerran aikana hoidetaan vain muutamaa pistettä. Itselläni ensimmäisenä käytiin lävitse jalat, koska ajateltiin että nivusvaivani voisivat liittyä jalkojen lihasten ja kalvojen toimintahäiriöstä. Jalkojen käsittelystä oli pientä apua, mutta silti nivusten vihlonta oli ajoittain läsnä.

Sitten parina viimeisenä kertana päätettiin kokeilla toista lähestymistapaa, koska jaloissa ei mahdottoman pahoja triggeripisteitä löytynyt (ei ne silti mukaviakaan ollut, hikeä pukkasi lähes joka hoitokerta).  Päätettiin käydä selkä läpi, koska parin ensimmäisen hoidon jälkeen olin huomannut, että yläselkäni meinaa krampata todella helposti ihan pelkästä venyttämisestä ja luulen, että se on jotenkin yhteydessä hoitoihin ja lihasten reagoimiseen hoitoon.

Selän hoitoon Jerry Ketola käytti sekä osteopaattisia, että fasciamanipulaation tekniikoita. Jo ensimmäisen, todella kivuliaan hoitokerran jälkeen, nivusten vihlonta jäi pöydälle ja siksi päätettiin myös viimeinen hoitokerta ekasta sarjasta käyttää selän käsittelyyn. Kyllä sitä välillä ihmettelee, että miten voikaan ihmisestä löytyä niin kipeitä paikkoja ja silti elää normaalia, lähes kivutonta arkea! Hoidot olivat lähes tuskaa, kun oikea paikka löytyi, mutta kuka nyt ei terveytensä ja hyvinvointinsa eteen vähän kärsisi! 
 
Tarvi siis myöntää, että kyseinen menetelmä on kaikkea muuta kuin mukava, mutta kyllä siitä apuakin on kun oikeasta paikasta hoidetaan. Aion siis jatkossakin käyttää Jerryn Ketolan palveluja itselleni kuten myös koirilleni.
-Kim 


tiistai 17. marraskuuta 2015

Kiitos kaikesta YODA!


Tänään on syttynyt uusi tähti..
RIP
1.6.2011-17.11.2015
Blackneck's B'Indy "YODA"

Yodalla olisi ollut paljon annettavaa suojelu-, toko- ja agilitykentille. Yoda oli jopa nopeampi kuin Zorro.. Valitettavasti kohtalo päätti toisin.
Kiitos kasvattajalle mahtava luonteisesta koirasta, juuri sellaisesta mitä "tilattiin". Kiitos kaikille jotka meitä matkan varrella on auttanut. Kiitos myös Esalle, joka tarjosi viimeiset purut Yodalle vesisateessa. Hyvässä muistissa oli irrotukset ja sivukuljetukset ym.
Vie terveiset pilvenreunalle veljellesi Ibbelle, isolle mustalle Maxille, pienelle komentajalle Vilille, sekä "isoveljellesi" Alffille.
Kun lähdit, radiossa soi kappale:
Kaikki loputon kauneus, kaikki järjettömyys
Kaikki ruoskivat toiveet, kaikki päättämättömyys
Ovat lopulta tarkoituksen palasia, osa arvoitusta
Ja osa totuutta
Valot pimeyksien reunoilla
Ovat toisinaan himmeitä ja harvassa
Sullon sisälläs valtameren kokoinen voima
Jonka sä voit oppaaksesi valjastaa
Tää on pelkkä tyhjä kuori, joka sun pitää täyttää
Tää on valoista kirkkain, tää on loputon yö
Tää on sydämenlyönti, tää on ajattomuus
-Apulanta-

Toivottavasti matkallasi on valot pimeyksien reunoilla! Itse ainakin tarvitsin tuon valtameren kokoisen voiman, että sain raskaan päätöksen tehtyä.

















sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Elämä antaa ja ottaa..

Alkuviikosta vielä antoi, mutta nyt ottaa.. Hilu alkoi vuotamaan  aamulla ja sinne jäi Sarin kanssa Univetiin odottamaan leikkausta. Kuume oli korkea, samoin tulehdus arvot.
Näin ollen ei ole tulossa pentua meille eikä muille pentuja odottaneille. Nyt pidetään peukut pystyssä että Hilun tila tasaantuu ja saadaan leikattua..